Lyseonmaen koulun historia

Heinolan yläalkeiskoulu (1847-1877)

Yläalkeiskoulu oli neliluokkainen ja viisivuotinen poikakoulu. Sen piti antaa tarpeelliset tiedot kymnaasiin pyrkimistä varten Koulussa opetettiin Jumalisuuden oppia, Geografiaa, Historiaa, Luonnon historiaa, Räknäyskonstia, Geometriaa ja Algebraa, Fysiikkiä, Latinan, Greekan, ja Hebrean kieltä, Wenäjän, Suomen, Saksan ja Franskan kielten grammatiikkaa, Tyylikirjoitusta, Laulu-oppia ja Gymnastiikkiä. Kouluviikon pituus oli 36 tuntia. Lisäksi koulupoikien piti sunnuntaisin käydä kirkossa. Heinolan yläalkeiskoulun rehtoreina toimivat Henrik Gottlieb Perander ja Bror Ernst Hannibal Schildt.

Kouluun tuli oppilaita laajalta alueelta mm Mikkeliistä, Mäntyharjusta, Iitistä, Sysmästä, Hartolasta ja Hollolasta. Suurin osa oppilaista aloitti koulunkäyntinsä 10-14-vuotiaina, vanhimmat oppilaat olivat yli 20-vuotiaita. Kaikkiaan Heinolan yläalkeiskoulun kävi 420 oppilasta. Näistä kuitenkin vain 159 sai päästötodistuksen. Koulun opetuskieli oli ruotsi.

Koulunkäynti oli ongelmallista varsinkin suomenkielisistä kodeista tuleville oppilaille. Latinankielisen tekstin kääntäminen ruotsin kielelle oli työlästä oppilaalle, joka ei osannut ruotsiakaan. Vasta 1860-luvulla sallittiin joissakin oppiaineissa suomen kielen käyttäminen. Kollega Boisman aloittikin historian ja maantiedon opettamisen suomen kielellä.

1870-luvun alussa Suomessa päätettiin yläalkeiskoulut ja kymnaasit lakkauttaa ja korvata ne lyseoilla. Heinolalaisten ponnisteluista huolimatta myös Heinolan yläalkeiskoulu lakkautettiin vuosina 1874-1877 eikä Heinola saanut edes neliluokkaista lyseota.

Heinolan reaalikoulu (1874-1888)

Valtakunnallisen ja paikallisen kielisodan tuloksena Heinolaan perustettiin suomenkielinen neliluokkainen ja viisivuotinen reaalikoulu.

Reaalikoulussa opiskeltiin uskontoa, äidinkieltä, ruotsin, saksan, englannin ja venäjän kieliä, luvunlaskua, algebraa ja trigonometriaa, kirjanpitoa, fysiikkaa, eläinoppia, kasvioppia, maantietoa, piirustusta, laulua ja voimistelua. Latinaa, hepreaa ja kreikkaa ei enää opetettu. Reaalikoulun käyneen oppilaan olikin vaikea jatkaa opintojaan muissa oppilaitoksissa, koska suomenkielisten lyseoiden ylemmille luokille pyrkijöiden oli osattava latinaa ja ammattikoulutkin olivat yleensä ruotsinkielisiä.

Reaalikoulua johti innokas suomalaisuusmies Boisman. Koulun oppilasmäärä pieneni kuitenkin jatkuvasti. Jatkomahdollisuuksien puuttuessa reaalikoulun käymistä alettiin pitää tarpeettomana. Heinolan ja lähipitäjien edustajat anoivat, että reaalikoulu muutettaisiin viisiluokkaiseksi lyseoksi.

Kaikkiaan reaalikoulussa opiskeli 102 oppilasta, joista 40 sai päästötodistuksen. Koulu lopetettiin vuosina 1884-1888.

Heinolan alkeiskoulu (1884-1914)

Heinola ei saanut lyseota, vaan neliluokkaisen alkeiskoulun. Suomen reaalikoulu nimittäin muutettiin alkeiskouluksi vuonna 1883 annetulla asetuksella. Oppilaat saattoivat siirtyä alkeiskouluista jatkamaan opintojaan lyseoissa. Alkeiskoulussa opiskeltiin yleensä samoja aineita kuin reaalikoulussa. Ainoastaan latinan kieli palautettiin opiskeluohjelmaan alkeiskoulun klassiselta osastolta. Suurin osa oppilaista luki kuitenkin vain venäjää, ruotsia ja saksaa. Sortovuosien aikana venäjän tuntimääriä alkeiskoulussa lisättiin.

Heinolassa siirtyminen reaalikoulusta alkeiskouluun tapahtui rauhallisesti. Koulunkäyntiä jatkettiin entisissä tiloissa entisillä opettajavoimilla. Uusia virkoja kylläkin perustettiin. Koulun johtajana toimi alkuvaiheessa Karl Wilhelm Ferdinand Boisman. Hänen jälkeensä rehtorin tehtäviä hoitivat Karl Oskar Grönros ja Knut Eliel Sonck.

Alkeiskoulun aikana heinolalaisten opiskelumahdollisuudet paranivat. Vuonna 1890 tytöt pääsivät alkeiskouluun ja vuonna 1896 perustettiin viides luokka ja oppilaat saattoivat suoraan siirtyä alkeiskoulusta ammattikouluun. Vuonna 1905 Heinolassa aloitti toimintansa yksityiset jatkoluokat ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuonna 1908. Heinolan alkeiskoulun kävi 546 oppilasta.

Heinolan keskikoulu (1914-1950)

Vuonna 1914 Suomen alkeiskoulut muutettiin keskikouluiksi. Oppiaineet pysyivät samoina, vain venäjän kielen tuntimääriä lisättiin. Suomen itsenäistymisen jälkeen venäjää ei enää opiskeltu. Kaikille pakollisina kielinä opetettiin ruotsia ja saksaa. Oppitunteja oli viikossa 31.

Heinolan keskikoulun rehtoreina toimivat Knut Eliel Sonck, Veikko Reijonen ja Alvar Loiviola. Koulutyötä haittasivat huonotoiminen koulutalo ja ahtaus. 1940-luvulla keskikouluun perustettiin rinnakkaisluokkia oppilasmäärän kasvaessa. Lisätiloja jouduttiin hankkimaan seurakuntatalosta, seminaarilta ja lehtori Helena Syrjälän talosta. Koulu siirtyi myös vuorolukuun. Heinola sai pitkään odottamansa uuden koulutalon vasta 1940-luvun lopulla. Koulun satavuotisjuhlassa vuonna 1947 muurattiin uuden koulutalon peruskivi. Koulun peruskiven yhteyteen muurattiin kuparinen lipas, joka sisältää keskikoulun 100-vuotisohjelman, kirjailija Arvi Kivimaan kirjoittaman juhlarunon, kappaleen kutakin käytössä olevaa metallirahaa ja pergamentille tekstatun peruskirjan.

Heinolan keskikoulun kävi 36-vuotisen toimintakauden aikana yli 1500 oppilasta Heinolan kaupungista ja lähiympäristöstä.

Heinolan yhteislyseo (1950-1975)

Vuonna 1950 heinolan keskikoulu ja yksityiset jatkoluokat yhdistettiin kahdeksanluokkaiseksi Heinolan yhteislyseoksi. Yhteislyseon aloittaessa toimintansa koulussa oli 456 oppilasta. Keskikoulu toimi kolmisarjaisena ja lukio yksisarjaisena. Vuodesta 1960 lähtien lukiossaoli kaksi rinnakkaisluokkaa (Kaksoisyhteislyseo). Oppilaat saattoivat valita joko kieli- tai matemaattisen linjan. Vuonna 1969 kolmanneksi vaihtoehdoksi tuli reaalilinja.

Muitakin muutoksia tapahtui. 1960-luvulla englannin kieli syrjäytti saksan kielen ensimmäisenä vieraana kielenä. 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa koulu siirtyi viisipäiväiseen työviikkoon. 1970-luvun alussa perustettiin kouluneuvostoja, joissa oli oppilas- ja opettajajäseniä.

1970-luvun alussa peruskoulu teki tuloaan. Yhteislyseon viettäessä 125-vuotisjuhlia kerättiin nimiä Heinolan kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle osoitettuun adressiin, jossa toivottiin yhteislyseon nimen säilyttämistä koulu-uudistuksen yhteydessä ja tulevan peruskoulun yläasteen ja lukion sijoittamista samaan rakennukseen.

Yhteislyseon lopettaessa toimintansa vuonna 1975 koulussa oli oppilaita jo 863. Keskikoulu oli osittain viisisarjainen ja lukio osittain kolmisarjainen. Yhteislyseon rehtoreina toimivat: Alvar Loiviola, Veikko Ojala, Sinikka Saarnisto ja Teuvo Maijala.

Lyseonmäen yläaste ja lyseonmäen lukio (1975 - 2003)

Vuonna 1970 aloitetussa koulu-uudistuksessa järjesteltiin ala- ja keskiasteen opetus uudelleen yhdistämällä kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu. Näin syntyi Heinolaankin vuonna 1975 kaikille yhteinen peruskoulu kuusivuotisine ala- ja kolmivuotisine yläasteineen. Lukiosta tuli osa keskiasteen koulutusta. Lyseonmäellä peruskoulun yläaste ja lukio jatkoivat toimintaansa samassa rakennuksessa. Yhteislyseon nimestä jouduttiin luopumaan. Lyseonmäen yläasteen rehtorina on toiminut kesään 1996 saakka Kauko Ruonala, sen jälkeen Olavi Peltola. Lukiota johti rehtori Teuvo Maijala.

Peruskoulun tarkoituksena oli taata koko ikäluokalle keskikoulua vastaavat tiedot. Oppilaiden lahjakkuuserot huomioitiin järjestämällä tasokurssit kumulatiivisissa teoria-aineissa: matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, englannin ja ruotsin kielessä. Laajoja kursseja valinneet oppilaat saivatkin peruskoulusta erinomaiset pohjatiedot jatko-opintoja varten. Suppeimmilta kursseilta ei ollut mahdollisuutta jatkaa lukioon. Tasa-arvon nimissä tasokursseista kuitenkin luovuttiin 1985-1987 opettajien ja oppilaidenkin vastustuksesta huolimatta. Koulut saivat lisäresursseja entisten tasokurssiaineiden opetusryhmien pienentämiseksi, jotta tehokas ryhmän sisäisen opetuksen eriyttäminen olisi mahdollista. Siinä onkin opettajille haastetta. Myös lahjakkaimmat oppilaat tarvitsevat, kehittyäkseen, tasonsa mukaista opetusta vaativissa teoria- aineissa. Vuodesta 1984 Lyseonmäellä heikoimpien koulutietä on tehokkaasti tasoittanut vakituinen laaja-alainen erityisopettaja.

80-luvulla tietotekniikka tuli yläasteen valinnaisaineeksi. Lyseonmäellä opetus aloitettiin vuonna 1987 ja sitä on pyritty kehittämään ajan vaatimusten mukaisesti niukoista taloudellisista resursseista huolimatta.

90-luvun suurimpana muutoksena voitaneen pitää keskushallinnon purkamista ja runsaasti valinnaisuutta lisäävien koulukohtaisten opetussuunnitelmien laatimista -valtakunnan lamasta huolimatta. Lyseonmäen yläasteella opetussuunnitelmatyötä vetivät rehtori Kauko Ruonalan innostamina opettajien valitsemat tukihenkilöt: Marita Reinikka, Lea Patomäki ja Leena Kaarela. Uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön lukuvuonna 1995-96. Syksyllä 1997 yläaste siirtyy rehtori Olavi Peltolan johtamana jaksolukuun. Uutuutena yläaste saa myös ensimmäisen kerran oppilaita, jotka opiskelevat englannin lisäksi toisena A- kielenä saksaa.

Juuri tällä hetkellä pääministeri Paavo Lipposen hallitusohjelmassa on kaksi kovaa haastetta koulumaailmalle: Suomi tietoyhteiskunnaksi ja matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen nostaminen kansainväliselle tasolle. Koulumme opettajia on molemmissa kehittämistalkoissa mukana.

Kuluneina vuosina on myös lukiossa tapahtunut monia suuria muutoksia. Ensin siirryttiin kurssimuotoiseen lukioon, sitten jaksolukuun ja syksyllä 1994 luokattomaan lukioon.